Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu elokuussa. Koulunkäynninohjaaja ja erityisopettaja ottavat uudistuksen tyynesti vastaan, vaikka etenkin rahoitus on kirvoittanut kritiikkiä.
– Ei siinä ole mitään uutta, että koulumaailmaan tulee uudistus. Sitten muutaman vuoden päästä katsotaan, toimiko se, kuvailee Sanna Riikonen.
Elokuussa 2025 astuu voimaan oppimisen tuen uudistus. Se ei hetkauta Riikosta, joka on työskennellyt koulunkäynninohjaajana lähes 30 vuotta. Lisätöitä on silti tiedossa, ainakin aluksi.
– Tämä vaatii meiltä kouluissa työskenteleviltä ajatusmallien ja toimintatapojen muutosta kohti lasten kouluarjen kokonaisvaltaista tukemista, Riikonen sanoo.
Uusi oppimisen tuen malli nimittäin siirtää opettajien ja koulunkäynninohjaajien huomion yksilön tukemisesta ryhmän tukemiseen. Samalla kolmiportaisen tuen malli jää historiaan. Siinä tuki on perustunut oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Nyt näkökulma muuttuu.
– Tämä vaatii meiltä ajatusmallien ja toimintatapojen muutosta.
Koulunkäynninohjaaja Sanna Riikonen
Uusi laki määrittää kolme ryhmäkohtaisen tuen muotoa: tukiopetus, erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä ja opetuskielen, useimmiten suomen, tukiopetus. Yksilöllistä tukea voi saada, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä.
Riikonen työskentelee Ollikkalan monikulttuurisessa koulussa Salossa, jossa varsinkin suomen kielen tukiopetukselle on jatkuva tarve. Hänen luokassaan on 24 oppilasta, joista 21:n kotikieli on muu kuin suomi.
– Uudistus on mahdollisuus luoda toimintakulttuuri, josta kaikki koulun lapset hyötyvät, toteaa Riikosen kollega, erityisopettaja Lea Salokannel.
Ryhmätuelle minimitaso
Uusi laki takaa, että ryhmäkohtaista tukea on tarjottava vähintään 0,122 opetustuntia viikossa jokaista koulun oppilasta kohden. Kahdenkymmenen oppilaan ryhmässä tämä tarkoittaa kahdesta kolmeen tukituntia viikossa.
– Ei se paljon ole, mutta jotain konkreettista edes. Tällaista ei ennen ole ollut, Salokannel sanoo.
Tukea on ainakin teoriassa aiempaa helpompi siirtää koulun sisällä nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan. Lapsi saattaa esimerkiksi oireilla koulussa vanhempiensa eroa. Matematiikka ei suju tai välitunnilla tulee kahnausta. Hän tarvitsee tukea heti, muttei välttämättä enää kolmen kuukauden päästä.
– Näin ongelmien syvenemistä voidaan ennaltaehkäistä, ja lapsi voi selvitä lyhyelläkin tuen jaksolla, Riikonen sanoo.
– Aikataulu on todella haastava.
Erityisopettaja Lea Salokannel
Toinen juttu on, miten uusi oppimisen tuki käytännössä saadaan toimimaan. Ollikkalan koulussa on erilaisia opetusryhmiä, joissa tuki on järjestetty esimerkiksi yhteisopettajuuden avulla. Yhteisopettajuusluokissa voivat työskennellä esimerkiksi luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja, tai kaksi luokanopettajaa erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajan tuella.
Uudenlaisten tukimuotojen ottaminen käyttöön koulun arjessa vaatii sumplimista.
– Huolena on, miten aika riittää suunnitella opetus luokanopettajan kanssa niin, että se hyödyttää koko luokkaa, Salokannel sanoo.
Lue lisää: ”Melkein kuin aviopari!” Opettaja ja koulunkäynninohjaaja ovat erityisluokan Maltti ja Valtti
Koulunkäynninohjaajien asema tukevoituu
Uudistuksessa koulunkäynninohjaajat on kirjattu lakiin ensi kertaa osaksi opetushenkilöstöä. Aiemmin laki ei ole tunnistanut koko ammattiryhmää.
– Olen tästä todella iloinen. Koulunkäynninohjaajan tarjoamasta tuesta tulee osa arkea, mikä helpottanee töiden järjestämistä, Riikonen sanoo.
Todennäköisesti koulunkäynninohjaajat siirtyvät nykyistä enemmän yleisopetukseen, pois erityisluokista ja pienryhmistä.
Riikonen toivoo, että koulunkäynninohjaajien työpanosta voitaisiin siirtää aiempaa joustavammin tarpeen mukaan. Nykyisin ohjaajat ovat usein sidoksissa siihen luokkaan, johon heidät on syksyn alussa osoitettu.
JHL on jo vuosia ajanut koulunkäynninohjaajien kirjaamista lakiin.
– Tämä on pitkän ajan työvoitto, sanoo Sanna Pihakivi, kasvatus- ja ohjausalan ammattialatoiminnan asiantuntija JHL:stä.
Pihakivi toteaa, että ohjaajia tarvitaan nyt enemmän kuin ennen. Harva kuitenkaan haluaa työskennellä 25 viikkotunnilla osa-aikaisena, sillä maan hallitus heikensi soviteltua päivärahaa poistamalla suojaosan. Noin puolella ohjaajista tunnit eivät tällä hetkellä riitä täyteen palkkaan.
– Moni kertoo jo hakevansa vaikka tehtaaseen töihin, kun ohjaajan työllä ei enää tule toimeen. Menetämmekö me koulutetut ja ammattitaitoiset ohjaajat?
Uudistuksen rahoitus huolettaa
Julkisessa keskustelussa erityisesti rehtorit ovat kantaneet huolta uudistuksen rahoituksesta. Riikonen, Salokannel ja Pihakivi jakavat huolen.
Maan hallitus on varannut oppimisen tukeen kunnille yhteensä sadan miljoonan euron lisäpotin. Kuntien ei kuitenkaan ole pakko käyttää summaa tähän tarkoitukseen. Periaatteessa kunta voisi halutessaan esimerkiksi kunnostaa rahalla teitä.
– Kuntien vapaus vaatii myös vastuuta käyttää rahat oikein, Riikonen korostaa.
Kaikki kolme ihmettelevät kiirettä lain valmistelussa. Laki valmistui vasta joulukuussa, mutta koulujen on suunniteltava syksyä jo ajoissa keväällä.
Tiukkojen aikataulujen takia Salokannel on huolissaan siitä, toteutuuko lain tavoite tukitoimien yhtenäistämisestä Suomessa.
– Jos käytännöistä tulee kiireen takia jopa entistä sekavampia, alueellinen epätasa-arvo vain lisääntyy.
”Aikataulu on todella haastava”
Kysymyksiä jää vielä paljon. Miten tukimuodot käytännössä saadaan toimimaan? Mistä esihenkilöt löytävät lisätunnit järjestää tuki? Väheneekö byrokratia oikeasti?
Mistä löydetään riittävästi kelpoisia erityisopettajia, kun heitä ei meinata saada nykyisinkään avoimiin pesteihin? Saati koulunkäynninohjaajia, jos he kaikkoavat alalta?
Entä tuoko laki lopulta luokkiin kauan odotettua rauhaa? Sekin jää nähtäväksi.
Salossa muutosta on valmisteltu keväällä niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Luonnos paikallisesta opetussuunnitelmasta odottaa jo valmiina.
– Aikataulu on todella haastava, mutta kovasti yritämme varmistaa, että jokainen oppilas saa riittävää tukea myös jatkossa, Salokannel sanoo.
Syksyllä henkilöstön koulutus jatkuu, samoin muutosta tukeva työ sekä kouluissa että kaupungissa.
Juttua korjattu 26.5.2025 täsmennetty, että hallitus lakkautti sovitellun päivärahan suojaosan, ei koko soviteltua päivärahaa.